Mä en tiedä missä tynnyrissä olen elänyt, mutta törmäsin vasta eilen sellaiseen asiaan kuin Vogue Curvy. Veikkaan kyllä, että on uusi juttu monelle muullekin. Kyseessä on siis Italian Voguen 2010 maaliskuussa lanseeraama pylleröille suunnattu osio lehden nettisivuilla. Tämän ilmeisesti Voguen väen mielestä loisteliaan keksinnön slogan kuuluu seuraavasti, “Beauty Comes in All Shapes and Sizes”. Ajatella, on ne sitten avarakatseisia ja kiva kun ovat huomanneet tuollaisenkin asian!

Selasin Curvy-sivuja pitkään eilen illalla ja olen todella hämmentynyt. Toki ilahduin joistakin löytämistäni kauniista muotikuvista joissa oli mukana vähän reittä ja takamustakin, niihin kun on astetta helpompaa allekirjoittaneenkin samaistua kuin muotiteollisuuden normaalisti käyttämin malleihin, mutta niihin muutamiin kuviin ne ilon aiheet sitten jäikin.

Onhan se hienoa, että maailman suurin muotiraamattu tällä tavalla julkisesti myöntää ymmärtävänsä, että maailmassa on myös meitä muun kokoisia kuin Voguen editoriaaleissa pitkiä ja kapeita raajojaan ojentelevat huippumallit, mutta tästä asian huomioimisen tavasta tulee kyllä mieleen jonkinmoinen “rotu”erottelu. (Italian Voguen sivuilla on myös mustille suunnattu osio Vogue Black, nice…). Ja kun Vogue Curvyn sisältöön tutustuu, niin huomaa, että kaikki lähes luonnottoman hoikista mallivartaloista poikkeavat naiset kuuluvat tähän kurvikastiin. Vai miltä kuulostaa se, että heidän ‘Curvy Icons’ -osiossaan on mukana mm. sellaisia julkimoita kuin Liv Tyler ja Fergie?

Vogue Curvy tuntuu kaikin puolin jonkinlaiselta armopalalta ja huonolta yritykseltä kerätä pisteitä aikana jolloin muotiteollisuutta on rankasti suomittu jo liiallisen laihuuden ihannoinnista. Tästä meille läskeille rajatusta vogue-aitauksesta haiskahtaa ihan sama asenne kuin suurella osalla vaatevalmistajistakin: ‘kyllä ne plus-kokoiset tyytyy vähään, kun ei niille vässyköille ole parempaakaan tarjolla’. Italian Voguessakin on varmaan ajateltu, että ‘tehdään niille valaille tällainen kiva nettisivusto, mutta ei niitä nyt herran jestas meidän lehteen päästetä!”

Minä ihmettelen, että jos kerran beauty comes in all shapes and sizes, niin miksi se on silti pidettävä jotenkin päivänvalolta piilossa? Miksei muotilehdet ja muukin media voisi monipuolistaa tarjontaansa siten, että kaiken näköisiä, kokoisiä ja värisiä ihmisiä mahtuisi samojen kansien väliin? Kuinka mielenkiintoinen ja monimuotoinen olisi muotilehti jossa olisi sekaisin jos jonkinnäköistä naista?

Jos tällainen XL-ämmä vinkuu, että olisi kiva nähdä joskus oman kokoisia malleja jotta voisi paremmin samaistua, saatetaan heti sanoa, että voihan niistä muotikuvista inspiroitua vaikka niissä onkin laihat mallit. Voi totta kai ja inspiroidunkin, mutta olisiko siitä jollekulle ihan hirvittävästi haittaa jos jossain jutussa niitä seuraavan sesongin vermeitä olisi vedetty sen 0-kokoisen supermallin lisäksi jonkun muutamaa kokoa isomman huippumallin päälle? Tai no, olishan se toki kauheaa, siinähän vois joltain“No one wants to see curvy women” -Lagerfeldiltä ainakin mennä ruokahalun lisäksi välit tuon ns. isokoisempia malleja käyttäneen lehden päätoimittajaan.

Mutta siihen Vogue Curvyyn vielä takaisin. Ei sivustoa tarvitse kauaa selata, että on jo ihan vi********ut ja kurkkua myöden täynnä termiä Curvy. Sisältöä tuottavat ihmiset tuntuvat kuvittelevan, ettei näitä Curvy-ämmiä voi tietenkään kiinnostaa mikään muu kuin toiset pyöreät ja pehmeät tyypit. Siksipä se onkin niin tosi hyvä, että on aidattu se hoikkien huippumuoti ja läskien lohtumuoti eri karsinoihin. Fatso-Voguessa lähes joka ikiseen otsikkoon tai vähintään ingressiin on ympätty tuota jo kirosanalta tuntuvaa curvyä. Tässä hieman esimerkkejä otsikoiista ja ingresseistä:

• DAWN FRENCH – How to make people laugh about being curvy
• ADELE’S BEEHIVE – At the MTV Video Music Awards evening, the curvy icon won everyone over with her voice – though not her look
• LEONA LEWIS – The British singer wears a country look for winter: great ideas for staying curvy in the cold
• VINTAGE CURVY: JAYNE MANSFIELD – The Diva from the ’50s, she knew how to bring out the best of her body and make being curvy sexy
• THE BEST OF GLAM & CURVY – Which of these curvy personalities that we’ve put a spotlight on do you prefer?
• Jne jne jne…

Kaiken otsikoinnin ja juttujen aiheiden perusteella tulee olo, että esim. monet upeat näyttelijät tai artistit ym. nähdään näissä jutuissa aina ensisijaisesti kurveina, eli ulkosesti ihanteisiin sopimattomina ja se on asia joka täytyy muistaa tuoda esille. Ei yhdestäkään mallivartaloisesta naisartistista kertovaa juttua otsikoitaisi, että “Skinny singer bla bla bla..”, mutta kumma kyllä esim. Adelesta kirjoittaessa muistetaan aina tuoda esiin, että hän on ‘curvy’, niin tekee myös valaiden Vogue. Kyseessä on siis huippu talentti ihminen joka laulaa ihan perhanan hyvin, mutta median silmissä hänestä tekee erityisen huomionarvoisen se, että ‘Se on herran jestas läski, hyvä laulaja!”

Ääh.. Kauheen sekavaa nyt tää mun sepostukseni taas. Pääajatukseni oli siis, että ‘tavallaan kiva kun tunnustetaan monenkokoisten ja muotoisten naisten olemassaolo myös tuollaiselta taholta (Vogue), mutta loppupeleissä karsinointi tekee asiasta oikeastaan entistä syrjivämmän’.

kuvat: David Sims for Vogue US  ja  Florian Sommet for Vogue Curvy

Käykää ihmeessä tekin tutustumassa Vogue Curvyyn ja tulkaa sitten kertomaan teidän fiiliksiä ja ajatuksia aiheesta! Minkä kokoisia ja näköisiä naisia teidän mielestä lehdissä pitäisi näkyä? Onko tarvetta/onko oikein tällaisessa yhteydessä (muotilehti) jaotella ihmiset heidän kokonsa mukaan? Miltä vaikutti Vogue Curvyn sisältö?

Kuvat siis osa Curvyn puolelta ja pari “normi” (mikä hiton normaali kysyn vaan?) -puolelta. Olisiko niin kamalaa jos nuokin molemmat mallit löytyisivät saman lehden sivuilta?