Mä olen nyt itse asiassa jo pari viikkoa aikataulusta jäljessä, mutta eihän koskaan ole liian myöhäistä juhlia! Ja että mitäkö me nyt sitten juhlitaan? No sitä, että Tyyliä on nyt metsästetty tämän blogin avulla jo kokonaiset viisi vuotta!!! Se on kuulkaa melkoisen pitkä aika. Kuudesosa koko tähänastisesta elämästäni. Ja noihin vuosiin on mahtunut yhtä jos toistakin.
Blogin synttäreitä on tarkoitus juhlia seuraavan viikon ajan myös kivojen arvontojen myötä, jotta saan jaettua ihania tuotteita myö teille. Luvassa on mm. koruja, kosmetiikkaa ja sporttivarustetta.Pysykää siis ähipäivinä linjoilla, jos haluatte koittaa onneanne!
Tarkoitus oli, että oltaisiin ehditty vaihtamaan myös blogin ulkoasu tähän synttareiksi, mutta hommasta vastaavan työkaverini sairastumisen vuoksi se homma on vielä vähän kesken. Eli muistellaan menneitä vuosia ja laitetaan lahjoja jakoon vielä tämän nykyisen synkeän ilmeen puitteissa ja odotetaan, että me saadaan koodarini kanssa hommat vietyä loppuun.

Mutta nyt olisi siis viiden vuoden virstanpylvään kunniaksi vuorossa hieman menneiden muistelua. Mitä kaikkea viiden vuoden aikana on tapahtunut ja millaista tyyliä tämän metsästäjän saaliksi on aikojen saatossa päätynyt.
Eli Tyyliä Metsästämässä -blogin olemassaolon aikana minä olen mm.:

- Valmistunut AMK:sta medianomiksi, aloittanut sen jälkeen kokopäivätyön valokuvaajana.
- Suorittanut työn ohella Kuvallisen ilmaisun perustutkinnon valokuvauksessa ja aloittanut valokuvaajan ammattitutkinnon.
- Vaihtanut työpaikkaa kerran huonosta huomattavasti paremmaksi.
- Käsittänyt, että työstäni ja opinnoistani huolimatta, en vieläkään tiedä mikä haluaisin olla “isona”.

- Pysynyt yhdessä saman käsittämättömän komean murun kanssa
- Muuttanut murun kanssa kodista toiseen. Torin reunalta sen toiselle laidalle. Kuudennesta kerroksesta kolmanteen.
- Kihlautunut murun kanssa.
- Saanut hääahdistuksen ja ottanut aikalisän koko hommasta. Päivämäärää ei siis ole edelleenkään päätetty.

- Saanut bloggaamisen kautta (ja toki muutenkin) monta todella ihanaa ystävää.
- Viettänyt noiden ystävien kanssa mahtavia hetkiä matkoilla ja monissa tapahtumissa.

- Jaksanut vuodesta toiseen intoilla kengistä.
- Ostanut varmasti kolminumeroisen määrän kenkiä.
- Muuton yhteydessä vihdoin todennut, että “minulla on liikaa kenkiä”. Pistän lausunnon kuitenkin vain muuttostressin ja tilapäisen mielenhäiriön piikkiin.

- Pysynyt yhdessä rakkaan luottokampaajani Maikun kanssa.
- Pysynyt lyhyttukkaisena, mutta varioinut sitä monin tavoin.
- Kuullut joidenkin ihmisten jopa menneen kampaajalle jonkin minun tukkakuvani kanssa. :D

- Rakastanut nahkatakkeja, bikereita ja paljettiasioita vuodesta toiseen.
- Luottanut pukeutumisessa kerta toisensa jälkeen turvalliseen kokomustaan.

- Uskaltautunut värillä kokeilemaan värejäkin.
- Vannonnut monen uuden trendin kohdalla, että “mä en kyllä ikinä…” ja sitten myöhemmin huomannut lipsuvani kannastani.
- Tuntenut itseni satoja kertoja todella idiootiksi poseeratessani asukuvia varten.

- Päätynyt melko moneen lehtijuttuun niin maakunnan kuin valtakunnankin tasolla.
- Survonut pärstänsä Indiedaysin Fashion TV:n myötä myös televisioon.
- Alkanut tehdä omaa radio-ohjelmaa paikalliskanavalle.

- Tehnyt monta ihanaa matkaa seurana välilä mamma, joskus koko perhe ja toisinaan hyvät ystävät.
- Käynyt ainakin Wienissä, Budapestissä, Tukholmassa, Manchesterissä, Amsterdamissa ja Bulgariassa.
- Haaveillut matkustavani paljon toteutunutta enemmän.

- Saanut kaksi ihanaa kummipoikaa.
- Joutunut kohtaamaan sen asian, että omien lasten saaminen ei välttämättä ole itselleni kovin helppoa.

- Muuttunut paljon niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.
- Nähnyt itseni toisinaan kauniina ja toisinaan taas aivan kamalana hirviönä.
- Alkanut potea ikäkriisiä ja pohtia mihin vuodet oikein ovat vierineet.
- Kertonut teille paljon, mutta rajannut blogin ulkopuolelle vielä enemmän.

- Ollut usein todella iloinen tästä ihanasta blogiharrastuksesta.
- Saanut paljon ihanaa palautetta ja onneksi todella vähän kurjaa kuraa.
- Välillä ahdistunut koko blogimaailmasta ja miettinyt onko koko hommassa mitään järkeä.
- Tullut lopulta aina siihen tulokseen, että kyllä blogi antaa enemmän kuin ottaa.
Sellaista kaikkea on siis mahtunut minun elämään tämän blogin aikana. Toisaalta on tapahtunut paljon, mutta ei sitten kuitenkaan. Outo olo. Aloittaessa olin opintojen loppusuoralla oleva, kenkiä rakastava 25 vuotias joka kamppaili sairauksiensa kanssa. Nyt olen työssä käyvä kenkiä rakastava kolmekymppinen joka kamppailee ainaisen stressin ja kiireen kanssa. Eli aika samaa rataa. :D
Paino on vaihdellut, mutta laukut onneksi ovat mahtuneet aina!
Näiden muisteloiden myötä haluan siis sanoa teile kaikille, että kiva kun olette pysyneet menossa mukana kuka pidemmän kuka lyhyemmän aikaa. Kiitokset siis kaikille lukijoille, ettei ole ihan yksin tarvinnut täällä blogissa huudella.
Vaikka jos jonkinmoista tyyliä on vuosien aikana onnistuttu löytämäänkin, niin vielä tämä metsästys jatkuu tästä eteenpäinkin!










