Hiiteen samanlaiset tuulipuvut, yhteenkuuluvuutta voi osoittaa muunkinlaislla pukeutumisella.

Me ei Tommin kanssa harrasteta mitään vaatemätsäilyä oikeastaan muulloin kuin esim. häissä tms. Pukua vaativissa juhlissa jolloin murun krakan, taskuliinan ja/tai paidan värit valikoituu usein minun asun perusteella.

Vappupäivänä kuitenkin tarjoutui loistava tilaisuus pukeutua sävysäsvyyn, kun näin Tommin kiskovan jalkaan minun hänelle jokin aika sitten ostamat Espritin punaiset sammarit. Musta ja punainen on niin meikäläisen väriyhdistelmä, että oli helppo pukeutua murun kainaloon sopivaksi.

Tommin sammarit – Esprit, molempien rotsit – Saki, laketti ja mirri – Cailap by Kirsi Nisonen (saatu), Veeran mekko – S.T.I., kengät – Cubanas

Mekon pallot komppasivat murun valkoisia tennareita ja punaiset herrainkengät sointuivat täydellisesti herran sammareihin.

Punamustat asut kruunattiin molempien pukeutumiseen oleellisesti kuuluvilla nahkarotseilla ja koristeltiin YO-asusteilla. Itse valitsin päähän viime vuonna Cailapilta saamani Kirsi Nisosen suunnitteleman YO-laketin ja Tommille piti tietenkin sitten kietoa kaulaan saman suunnittelijan tämän kevään uutuustuote YO-mirri, joka tuli meille ylläripakettina viime viikolla. Tommi ajatteli, että enempi parempi ja heitti kehiin tuplalyyrat vetämällä vielä YO-lakinkin päähänsä.

Passattiin mielestäni tosi kivasti yhteen olematta kuitenkaan liian samankaltaisesti puetut. Mä olen etenkin noista Tommin sammareista ihan fiiliksissä, sillä mä rakastan punaisia housuja miehillä! Nuo on melkoisen poikkeava, mutta piristävä näky pitkän linjan farkkumiehellä.

Varsin kivannäköinen tuo YO-mirri. Lyyra on irrotettava kuten laketissakin, joten propelia voi käyttää halutessaan muulloinkin kuin vappuna tai YO-päivänä.

Toinen kivannäköinen asia on ihan tuo koko mies nyt kun se pari päivää sitten vihdoin siisti naamakarvansa. Se play offien ajan kasvatettu risukasa kun onnistui piilottamaan taskseen paljon komeutta.

Päivän ohjelmaan kuului herkullinen vappubrunssi Ravintola Panimossa kera aamulla sängystämme löytyneen Encen. Ruokailun jälkeen jatkettiin tuon näyttelyjulisteen otsikon mukaisissa merkeissä. Mahtava rento päivä mahtavassa seurassa!

Mitäs mieltä pariskuntapukeutumisesta? Mätsäättekö itse koskaan vaatteitanne puolison kanssa?

Käytiin eilen tuhlaamassa murun jouluna saama lahjakortti vaateostoksilla. Myös minun hänelle joululahjaksi tilaamat kengät saapuivat juuri, joten herra pukeutui lähes päästä varpaisiin uudenkarheisiin kamppeisiin lähtiessään pelaamaan pokeria.

Vasta ajeltu pää ja siistitty parta yhdistettynä uusiin vaatteisiin sai miehen näyttämään vielä normaaliakin komeammalta ja syötävämmältä, joten pakkohan se oli ikuistaa.

Ja nyt kun herra on ihan postauksen pääosassa, niin on ehkä aika esitellä hänet virallisesti. Hyvät naiset ja herrat, tää on mun muru, eli Tommi.

Kaikki muuta vaatteet on tosiaan uusia, mutta tuo nahkatakki on yksi viime vuoden parhaita kirppislöytöjäni. Sakin rotsi löytyi kirpparilta ihan käyttämättömän oloisena ja hintaa sillä oli vain vaivaiset 35 €. Aivan mahtava saalis, etenkin kun Tommin edellinen saman merkin rotsi oli juurikin tullut tiensä päähän revettyään vuosien käytön jälkeen kainalosta.

rotsi-Saki/farkut-Jack & Jones/t-paita-Tommy Hillfiger/ruutupaita-Ralph Lauren Denim & Supply/Kengät-Redskins

Nuo on kaikin puolin juuri sellaiset vaatteet, joissa Tommi on ehdottomasti omimmillaan ja parhaimmillaan. Sopivasti skarppi ja renttu yhtäaikaa. Kuumaa!

Mä en mitenkään ole koskaan sekaantunut Tommin pukeutumiseen sillä tavoin, että olisin koittanut muuttaa sen tyyliä tai tyrkyttää sille jotain uutta väkisin. Ainoastaan valkoisten muniksien käytön (siis sellaiset perus alushousut, tangat mitkä ne nyt on) mä joskus vuosia sitten kielsin, kun sellaisia muutamat hänen kaapistaan löytyi. Mulla kun tulee sellaisista vaan aina yksi ikivanha Matti Nykäsen kuva mieleen jonka joskus näin lehdessä ja asia aiheuttaa yökkäysrefleksin. :D

Vaikka en murua mitenkään erityisesti puekaan, niin kyllä mä tykkään ostaa sille lahjaksi vaatteita, mutta tiedän kyllä tasan tarkkaan mistä se tykkää, eikä näin ollen mikään mun ostos ole koskaan jäänyt käyttämättä. Ja toisaalta Tommi kyllä usein tahtookin mut vaateostoksille mukaan makutuomariksi, mutta se tietää kyllä hyvin tarkkaan itse millaiset vaatteet ovat hänen juttunsa ja mitkä ei. Ei siis todellakaan ole mitenkään naisen stailattavissa oleva ostoksilla talutushihnassa kulkevaa lajia.

Malliltaan Tommi on melko pitkä ja hoikka, joten vaatteita on kyllä helppo ostaa lahjaksikin. Ainoa toisinaan ongelmia aiheuttava asia on sukulaisiltamme apinoilta peritty käsien pituus. Siinä missä äijä on muuten ihan kokoa M, löytyy riittävät hihan pituudet yleensä vasta koosta L. Apina mikä apina.

Tuo Ralph Lauren Denim & Supplyn ruutupaita ei ole pelkästään hyvän näköinen, vaan se on myös todella hiplattavan ja halittavan pehmoista matskua. Tekis mieli vaan koko ajan hiplailla. Siitä tuli heti minun lemppari Tommin vaatteista. Erilaisia ruutupaitoja on kaapit piukassa, mutta tämä nousi ehdottomaan kärkeen.

Kyllä tuosta äijästä alkaa pikku hiljaa jo ikä näkyä naamasta. Ainakin näin sunnuntaidarrassa. Tyyppi lähentelee pian neljääkymmentä! Mutta täytyy kyllä sanoa, että tämä miekkonen ainakin vaan komistuu vuosi vuodelta. Tosin silmänympärysvoidetta se sais ehkä käyttää vähän ahkerammin. ;D

Nyt mää sitten kallistun tuon kuumiksen kainaloon!

Mun on aivan pakko jakaa teille muutama kuva, jotka nappasin eilen valokuvaajaystäväni Samin asun yksityiskohdista. Sami on aina ihan hillittömän tyylikäs. Klassista herrasmiesmäistä pukeutumista maustaa aina monet persoonalliset ja leikkisät yksityiskohdat.

Päädyn yleensä aina tavatessamme ihailemaan jotain herran yllä olevaa. Tällä tapaamisella silittelin ihastuneenna mm. hänen mitatilaustyönä tehtyjä pehmoisella kashmirvuorella varustettuja nahkahansikkaitaan. Eilen innostuin hänen kalvosinnapeistaan. Käyttöön eilen päätyivät ylläolevan kuvan keltaiset “timantit”, mutta Sami kaivoi kassistaan vielä rasiallisen lisää ihanan värikkäitä aarteita!

Mä olin noita hiluja tutkiessani innoissani kuin pikkutyttö äidin korurasialla. Kaikkea uutta ja jännää! Nuo oikean puoleisen kuvan isot kullanvärisellä reunustetut mustat mollukat tuovat ihan mieleen jonkun ylvään pitsihansikas-mummon klipsukorvikset. :D Mutta ovat varmaan melko ylvään näköiset myös kauluspaidan hihoissa.

Osa Samin kalvosinnappikokoelman upeuksista on vintagea ja niitä hän kertoo löytäneensä sellaisesta liikkestä kuin Vintage Garden Tampereella.

Kuinka moni teistä tietää mitä nuo yllä olevan kuvan oikean alalaidan tikut oikein on? Mä voin tunnustaa, ettei mulla ollut hajuakaan. Mutta onneksi Sami sivisti minua. Yrttiruukkujen nimikylteiltä näyttävät tikut ovat nimeltään kaulusluut. Eli nämä on ne ns. kovat kaulassa, jos oikein ymmärsin. Tikut sujautetaan kauluksen sisäpuolella oleviin pieniin taskuihin, jotta ne pitäisivät kauluksen ryhdikkäänä.

Kaulusluista googlettamalla päädyin myös erääseen blogitekstiin, jossa nainen kertoi tietämättömyyttään käyttäneensä miehen kaulustukea spaattelina. Eli nuo tikut sopivat todistettavasti myös kauneudenhoidon apuvälineeksi. :D

Sami ystäväiseni pukeutumisen hienoudet eivät tokikaan rajoitu vain kalvosinnappeihin, vaan värikkäitä yllätyksiä pilkistelee myös lahkeiden alta. Sami on nimittäin henkeen ja vereen Happy Socks -mies. Ilahduttavan värikkäitä sukkia löytyy herran kotoa kuulemma kymmeniä pareja ja kaikki erilaisia!

Uusin asustehienous herran vaatekaapissa oli ihan vastikään hankittu Coston oranssitupsuinen hattu. Passasi tyypin päähän mielestäni hienosti kuin lumiharjaviikset hänen naamaansa, eli ihan törkeen hyvin!

Itsekin olen jo hetken aikaa tiiraillut noita Coston lätsiä kiinnostuneena ja nyt tuon Samin hatun nähtyäni kuumevaan nousi. Pitäisköhän ensi viikonlopun Helsingin reissulla pyörähtää jossain puljussa noita sovittelemassa..

Sellainen on ihanan Sami ystäväni yllätyksiä täynnä oleva herrasmiestyyli. Tykkään. Sekä Samista, että sen tyylistä.

PS.. Kuten jo alussa ilmi kävi, niin Sami on valokuvaaja kuten minäkin. Tyylikkään herran studio sijaitsee Lempäälässä ja firman sivut löydät TÄÄLTÄ.

Pikainen torstaipäivän piristys tässä vaan töiden lomassa.. H&M:n tiedote tarjoili uusia David Beckham bodywear -malliston mainoskuvia ja täytyy myöntää, että saattoi mulla vähän jotain kuolaa tipahtaa näppikselle, kun näitä vilkuilin.

Kyseessähän on siis pysyvästi H&M:n valikoimiin kuuluvista kamppeista, mutta koska kuumat kuvat myy, niin näiden tuoreiden kuvien myötä siis halutaan vaan muistutella ihmisiä tämän simppelin miesten kalsonkimalliston olemassaolosta. Jouluksi H&M tosin lupailee mallistoon muutamaa uuttaa kuulema lahjaksi hyvin sopivaa tuotetta. Niitä valokuvia sitten odotellessa..

Kerroin jo kalsarimalliston helmikuisen lanseerauksen yhteydessä, etten aiemmin ollut oikein syttynyt tuolle Beckhamin pojalle, mutta H&M:n silloiset mainoskuvat aiheuttivat jo jonkinmoista kipinöintiä. Ja mites sitten tällä kertaa? No näiden uudempien Alasdair McLellanin ottamien kuvien kuvien myötä mähän sytyin ihan liekkeihin!! Becksu kalapuikkoviiksissä, kuumaa!! Tälle miehelle ikä ja naamakarvoitus on kyllä tehnyt ainoastaan ja vaan hyvää.

Mutta mitä sitä sen enempää tässä horisemaan, kun ne kuvat ne on jotka kiinnostaa!

Kyllä, miehen on mahdollista näyttää haluja herättävältä jopa harmaassa Long John -asussa.

Käsivarsien paljastaminen heittää lisää bensaa liekkeihin eikä tätä kuvaa katsoessa edes normaalisti kovasti vihaamani valkoiset muniksetkaan aiheuta oksennusreaktiota.

Mutta paras tietenkin viimeiseksi.. Pakko lopettaa tää postaus tähän, koska musta on kohta enää tuhkat jäljellä.

PS. Mun on ihan pakko raahata muru nyt vihdoin studioon ja kuvata siitä samanmoisia kuvia. Niitä voin sitten vanhana mummona kumara ja ruttuinen ukko vierelläni ihastella ja vaipua muisteloihin. :D

Aaaaaaaah!!!! Ihanaa, mahtavaa, sekoan onnesta! Kuola valuu näppikselle ja päässä soi! Jaa että mikä mahtoi saada tän ämmän näin sekaisin?

No se, että jumalainen rokkenroll-kuningas, Lenny Kravitz saapuu Suomeen Hartwall Areenalle konsertoimaan 17.9.! Se on huutomerkin arvoinen asia. Minä pääsen sinne keikalle!!!!!!! Se oli sitten näköjään seitsemän huutomerkin arvoinen asia. Onneni kohottaa potenssiin Indiedaysin ja Livenationin yhteistyökampanja jonka myötä nappasin itselleni pari keikkalippua itselleni ja toiset kaksi teille arvottavaksi.

Lennyn levyt ovat pyörineet soittimissani jo teiniajoista saakka ja 2005 vuoden Hartwall areenan keikalla kävin miestä ihmettelemässä myös livenä. Siinä kuulkas pylly pyöri, onnen kyyneleet ja kuola valui ja kiikarien kotiin jääminen harmitti melkoisesti. (oma paikka kun oli lavaan nähden just jossain toisessa päässä areenaa) Tuolta keikalta ostamani upea Lenny juliste on kaunistanut kotiani jo vuosien ajan. Ensin eteisessä laukkujani varjellen ja nykyisin keittiössä päivällishetkiämme katsellen.

Niin hyvin kuin herra Kravitzilla onkin persettä hetkuttavat rock- ja funkrytmit hallussa, niin Itselleni Lennyn tuotannosta kolisee erityisen hyvin kaikki hitaampitempoiset hempeilybiisit kuten I belong to you, Stillness of Heart, It ain’t over til it’s over, I’ll be waiting, Can’t get you off my mind ja tietenkin 2000-luvun alun hitti Again, joka upposi minun teinisydämeeni kuin kuuma veitsi voihin. (Eikä se alastoman Lennyn pikainen vilahtaminenkaan varsinaisesti huonontanut biisiä ja sen videota. :D)  Kymmenestä julkaistusta albumista suosikkejani ovat selkeästi uran alkupään tuotanto oikeastaan aina viidenteen 5 nimiseen levyyn saakka.

Ja kuten ehkä jo postauksen kuvituksesta arvasitte, niin musiikillisten ansioiden lisäksi mä en myöskään varsinaisesti halveksu rockstara Kravitzin ulkomusiikillisia ansioita. Saatoin ehkä hieman huokaista ihastuksesta ja helpotuksesta, kun tyyppi 2005 vuoden Hartwall-keikallaan repäisi encoren aikana t-paitansa kahtia.

Kuvien alkuperät löydät kun googletat kuvahaussa seuraavilla hakusanoilla: Lenny Kravitz without shirt, Lenny Kravitz shirtless ja Lenny Kravitz naked. :D

Tukan mitalla ei ole tämän miehe kohdalla mitään väliä vaan tyyppi näyttää vuodesta toiseen yhtä hengästyttävältä niin rastoissa kuin lyhyemmälläkin karvoituksella. Ja miettikää, mies täyttää parin vuoden päästä jo viisikymmentä!! Huhhuh. Yhtään ei oo vuosien saatossa komistus eltaantunut! Mutta niin hyvältä kuin tämä rock-jumala näyttää paidatta, niin on miehen pukeutumistyylikin aina ollut varsin tyylikästä ja särmikästä ja meikäläisen mieleen.

Oli muuten ihan miellyttävä yllätys Nälkäpeli-elokuvaa katsoessa, kun Lenny käveli valkokankaalle. Minä kun tosiaan olin katsomassa tuota leffaa ilman mitään ennakkotietoja kyseisestä rainasta, joten en osannut asiaa mitenkään odottaa. Reaktioni herran ilmestymiseen taisikin olla jotain välittömän hengästymisen tapaista. :D

Mutta niin.. eipä nyt ihan täysin livetä sivuraiteille.. olihan tällä kuumalla miehellä ilmeisesti jotain taitojakin.. niin joo se osaa laulaa ja soittaa hirveätä läjää erilaisia soittimia. Ja siitä loistavaa musiikkiahan se herra tosiaan tulee tänne Suomeenkin esittämään. (mutta toivon silti, että se repii myös sen paitansa!)

Ja niitä groovaavia säveliä ja peppuun käyviä rytmejä pääsee kuuntelemaan, kun klikkailee itsensä Livenationin lippukauppaan ja hankkii Black and White tour-tiketin. Hinnallakaan ei lippuja ole pilattu sillä sisäänpääsyyn oikeuttava kuponki irtoaa alle kuudella kympillä. Lippujen hinnat 55/58 €. Liput ovat tulleet myyntiin tänä aamuna (14.5.) klo 9. Liput tulevat myyntiin 21.5 klo. 9.00.

Kuten aiemmin tässä postauksessa jo mainitsin, niin omien kahden lippujeni lisäksi tähän kamppikseen kuuluu sellainen ihana asia, että saan arpoa kaksi Lenny-lippua myös teidän kesken!

Jos siis haluat koittaa onneasi ja saada keikkaliput itsellesi ja ystävällesi, niin kerro tämän postauksen kommenttiboksissa mikä on sinun lemppari Lenny Kravitz -biisisi! Muista merkitä kommenttiin nimimerkkisi ja sähköpostiosoitteesi. Aikaa osallistumiseen on sunnuntai-iltaan 20.5. klo 23.59 saakka.