Aika monesti saa lukea blogista jos toisestakin kuinka joku vaate tai asuste on muuttanut jonkun vaatekaappiin tai naulakkoon. Itsekin on tullut käytettyä tuota ilmaisua. “Mun vaatekaappiin muutti eilen uusi blaa blaa blaa….” Mutta kun niitä asukkeja muuttaa sisään riittävän tiiviillä tahdilla eikä kaapin omistaja ehdi/muista/tahdo ulkoiluttaa kaikkia, niin pian voikin tilanne olla se, ettei edes isännöitsijä itse tiedä ketä kaikkia hyllyn perukoilla luuraa. Siinä vaiheessa, kun kenkäkaappeja kompatessaan löytää pelkästään neljät tai viidet täysin unohtamansa syyskengät, niin silloin on aika järjestää häätö osalle asukeista.
Minun kenkäkommuunissani kävi viikonloppuna sellainen puhuri, että kokonainen 18 paria jalkineita syönyt Ikean hyllykkö jäi kokonaan tyhjäksi. Kaiken maailman kirpputorille päätyvien keinonahkakammotusten lisäksi kenkälaatikoista paljastui myös muutamia iloisia ja ajankohtaisia yllätyksiä. Olin täysin unohtanut mm. yhdet Vagabondin korkonilkkurit, sekä Ultima-bikereiden hankkimisen jälkeen käyttämättä jääneet Bullboxerin musta nahkasaappaat, jotka näyttivät taas vuoden tauon jälkeen hyvinkin käyttökelpoisilta.
Myös toinen syyskenkälöytöni oli merkiltään Bullboxer. Vaaleat, hieman hopeisena hohtavat nilkkurit muuttivat parin käyttökerran lähes suoraan kenkälaatikossa hyllyn pohjalle ostettuani ne Elloksen alesta parilla kympillä joskus viime vuonna. (vai oliko se toissa vuonna..) Syytä tuohon ratkaisuun en osaa oikein sanoa. Ehkäpä jotkut muut kengät vain veivät tuolloin liikaa huomiotani. Nyt vaaleat nilkkurit kuitenkin tuntuivat tervetulleelta raikkalta tuulahdukselta syksyn pimentämään ja mustien saappaiden valtaamaan eteiseeni.
Kaapin pohjalta eteiseen siirtyminen moninkertaistaa kenkien mahdollisuuden päästä käyttöön ja niin kävi näillekin. Kahden päivän tassuttelun jälkeen vaan aloin muistaa miksi ne ehkä alunperin eivät saaneet asua eteisessä. Sain nimittäin tänään karmivan rakkulan pikkuvarpaaseeni ja kantakin on melko kipeä. Omituista kyllä, eilen samat kengät suorastaan hellivät jalkojani. En kuitenkaan aio vielä luovuttaa löytöjeni suhteen, vaan aion ottaa uuden erän heti kun rakkulat ovat parantuneet,sillä kaiken mustan keskelle on mukava saada välillä jotain muutakin vaaleaa kuin pelkkä oma naama.
kengät/Bullboxer, housut/KappAhl, t-paita/Lindex, nahkatakki/S.T.I., repalehuivi/gTie
Asu oli jälleen kerran mustaa ja rentoa. Samalla löysäilyllä on menty kaksi päivää putkeen. Mutta kuten tuosta rotsista kirjoittaessani totesin, niin se tuntuu skarppaavan löysimmätkin löllöasut. Olenkin ehtinyt kuumeisesti miettiä, että mitä kenkiä voisin syksyn tullen käyttää noiden KappAhlin superlemppareiksi nousseiden housujeni kanssa ja tässä tuntuu olevan ainakin yksi toimiva vaihtoehto.
Kenkien ja niiden sisään sullottujen lahkeiden synnyttämä combat-fiilis sai kliseisesti jatkoa kaulaan heitetystä tuntolevykorusta. Jos ei kenkien marssilla aiheuttamia hiertymiä oteta huomioon, niin täytyy sanoa, että tässä asussa taidan taistella läpi useammankin duunipäivän.
Ja mitä niihin vaatekaappeihin ja kenkähyllyihin muuttaviin yksilöihin tulee, niin mitä jos alettais kaikkia miettiä niissä ostotilanteissa vielä kerran. Jos harkitsee hankkivansa jotain minkä tuleva osoite on tosiaan kaappi tai hylly, niin ehkä kannattaa vielä nukkua yön yli. Onnistuneimpia ja järkevimpiä ostoksia kun ovat yleensä vain ne, jotka voisi ajatella kiskovansa päällensä heti siinä kaupan kassalla. Uusien kamppeiden kuuluisi siis muuttaa mieluummin päälle kuin kaappiin. Koitan itsekin pitää tämän mielessäni, kun taas seuraavan kerran eksyn johonkin putiikkiin.
