Pikaisesti tulin huutelemaan, että kaikki te ehkä kuusi porilaista lukijaani (tai lähiseuduilla lymyilevät kaksi lisää), olettehan tietoisia tämän päivän kivoista häppeningeistä!
Viikkarissa vietetään kyläjuhlaa ja siellä on vaikka minkämoista tapahtumaa pitkin Itätullia. Itselläni on nyt ennen töihinlähtöä pari tuntia aikaa joten lähden katsastamaan ainakin pihakirppikset, nappula-ajot sekä neulegraffittityöpajan. Ihmisten pihoilta voi löytää ravintolapäivänkunniaksi myös Pop Up -ravintoloita ja erilaisia näyttelyitä. Opastetun kierroksen Viikkarin historiaan puolestaan voi tehdä aidolla 50-luvun linjurilla.
Päiväohjelmaa on klo 11-15 ja Sibeliuksenpuiston infopisteestä voi hakea tapahtumakartan josta löytyy esim. pihakirppisten osoitteet. Kyläjuhlien Iltamia puolestaan vietetään klo 19-22. Katso koko ohjelma TÄÄLTÄ.
Luvassa mm. musiikki- ja tanssiesityksiä, katutaidetta ja erilaisia työpajoja. Itse toivoisin vielä illan työkeikan jälkeen ehtiväni vaatesuunnittelija Kaisa Riivarin vetämään Tuunaa t-paita -työpajaan, missä 10 € osallistumismaksua vastaan pääsee tuunailemaan perusteepparia houkuttelevammaksi mm. erilaisin painomenetelmin. Työpaja pyörii non-stoppina koko illan.
Hipheii! Se on kuulkaas kevään ja kesän juhlarysäkausi jälleen edessä ja se tarkoittaa tietenkin vatsaa vääntävää ja rinnasta puristavaa juhlakolttustressiä kaikille naiseläjille. Ollapa mies, niin voisi vaan vuodesta toiseen kiskoa sen saman tumman puvun päälle välittämättä muodin vaihteluista sen kummemmin. Mutta naisen osa on joka ikisten juhlien alla seistä vaatekaapin ovella huokailemassa, että “mulla ei ihan oikeesti ole mitään päällepantavaa…”
Siinä missä ns. normikokoiseksi luokiteltavat mimmit voi mennä koluamaan ne oman kaupungin kivijalkaputiikit uuden mekon toivossa, on tällaisella plussapallolla astetta haastavampaa. Ainakin Porissa ainoat juhlapukineet jotka saattaisi suosiolla päälleni mahtua, ovat tyyliltään ennemminkin Irmeli 74 v kuin Veera 30 v.
Eli sitä päivää odotellessa, kun muodoton viininpunainen säkkimekko + samanvärinen puoleen reiteen ylettyvä jakku kullanvärisin napein on mun mielestä upea ja ihan mua, niin on vielä koluttava merten takaa toimittavien nettiputiikkien tarjontaa.
Tänä keväänä oma tilanteeni on kerrankin melko hyvä. Kaapista löytyy ainakin Jussin minulle suunnitteleva Olav-luomus ja Nanson tiilenpunainen kotelomekko jotka molemmat passaavat hyvin erilaisiin perhejuhliin. Kumpikaan ei ole ihan sieltä kesäisimmästä päästä, mutta eipä ole toisaalta kesäjuhliakaan tiedossa.
Eli kaikin puolin turvallisen oloinen tilanne minulla. Ellei jotain yllärikutsuja pian postiluukusta kolahda, niin itse säästyn juhlakolttustressiltä ainakin jonkin aikaa. Mutta koska nettikauppoissa luuhaminen on niin mukavaa ja ruudun sillä puolen voi jollain pylleröllä kenties olla kurkussa pala nimeltä “hemmetin juhlamekko”, niin kokosin tähän muutaman kivan vinkin brittipuljuista.
Suunnittelija-aviopari Clements Ribeiro (Suzanne Clements ja Inacio Ribeiro) ovat suunnitelleet Evansille Swan-nimellä kulkevan yhteistyömalliston, joka tarjoaa mm. 1940-lukua henkiviä naisellisia leninkejä. Malliston mekkojen hinnat liikkuvat välillä 70-90 £. Materiaaleina lähinnä viskoosi tai puuvilla. Kokohaitari on Evansin muiden vaatteiden tapaan UK 14-32 eli tutummin 42-60.
Swan-mallsiton lisäksi Evansilta löytyy toki paljon muitakin mekkoja. Omaan silmääni iskivät erityisesti näköjään tuollaisen hieman kellohelmaiset tyypit. Itse kun olen ainakin huomannut, että leveällä helmalla saa mukavasti luotua illuusiota vyötäröstä. Sellaista kun ei tämä puskureita lukuunottamatta tasapaksu pötikkä omista.Tänä kesänä erityisen ajankohtaiselta näyttää tietenkin kukkakuosi, mutta pitsikuviollisella mekolla voisi juhlia vielä syksymmälläkin.
Vasemman puoleinen leninki on puuvillaa kaksi muuta viskoosia. Hinnat 50-60 £ ja kokohaitari sama kuin edellisissäkin.
Ns. läskiosastoista/-kaupoista tykkään itse selkeästi eniten Asoksen Curve-mallistosta.Tuo keskimmäinen mustavalkoisella asteekkihenkisellä printillä varustettu kotelomekko itseasiassa kiinnostaisi minua kovasti…
Musta pitsi on klassikko joka toimii vuodesta toiseen, joten tuohon vasemman puoleiseen mekkoonkin voisin kuvitella pukeutuvani. Vaaleanpunaisen hattarunelman puolestaan jätätn suosiolla romanttisemman tyylin kannattajille.
Asos Curven kokoskaala on UK 20-26 eli 48-54. Kuvissa näkyvien mekkojen hinnat n. 35-100 € välillä.
Dorothy Perkinsiltä puolestaan löytyi vähän räväkämpiä värejäkin. Voitte varmaan arvata, että minulle uppoaisi jälleen pirtsakka oranssi! Eikä tuo fuksianvärinen drapeerattu kolttukaan huono vaihtoehto olisi. Tosin se on kyllä ihan pelkkää polyesteriä joten hiki saattais tulla. Puutarhajuhlissa voisi sitten sulautua “sisustukseen” hempeässä kukkamekossa.
DP:n mekot ovat postauksissa nähdyistä edullisimpia. Näiden kolmen hinnat väliltä 25-38 £, mutta kootkin kyllä loppuvat kukkamekossa jo kokoon UK 18 ja kahdessa muussa kokoon UK 22.
“Näytätpäs sä tyylikkäältä!”, sanoi aamulla radiokanavamme tuottaja, kun saavuin studioon. Ihan se sama adjektiivi ei kyllä ollut itsellä mielessä lähtiessä eteisen peiliin vilkaistessa. Mutta ehkä se on niin, että tää valkoinen paita + bleiseri -setti sitten hämää ja on ainakin mun normaalia rönttälookkia tyylikkäämpää. Mutta siis, johtuipa kiva kommentti mistä hyvänsä, niin lämmitti mieltä. :)
Tästäkin asusta näkee muuten taas, että mä olen patologinen hihojen ja lahkeiden käärijä. Mä vaan inhoan täyspitkiä hihoja, kun ne tuntuu olevan aina jotenkin tiellä. Ja lahkeet nyt pitää kääriä ihan jo senkin takia, että kengät ei vaan ikinä peittyis. Jos on jostain syystä jalassa sellaset kengät jotka haluais peittää, niin sitten on jotain vialla. :D
Nellyn nahkaballerinat alkaa pikkuhiljaa vihdoin muotoutua omalle kintulle sopivaksi, joten nämä tulevat varmasti olemaan yhdet tulevan kesän suosikkikengistä. Mukavaa nahkaa kun ei voita kesäjalkineissa mikään.
Muutakin ihanaa nahkaista tämän päivän asuun sisältyi, tuo musta Zaran laukku nimittäin. Ostin laukun maanantaina Helsingissä ollessani rakastuttuani sen pehmeään nahkaan ja yhtä aikaa löysän rentoon, mutta särmikkääseen olemukseen.
Läpän reunat ovat viimeistelemättömät ja tyhjänä laukku painuu rennosti ruttuun. Pohjaa kiertävä hopeanvärinen metallikehikko kuitenkin tuo veskaan hieman ryhtiä ja pitää huolen, että se pysyy jämäkästi pystyssä pöydällä.
Laukussa on myös ohut olkahihna, mutta sen saa näppärästi sujautettua piiloon laukun sisään jos haluaa kantaa laukkua clutchin tapaan.
Tuo olkahihna oikeastaan ehtikin jo saada otsasuoneni hieman pullistelemaan, sillä huomasin eilen töistä lähtiessäni, että hihna oli jo alkanut uhkaavasti irtoilemaan ompeleistaan. Ekaa päivää käytössä jumalauta!! Tai no oli se maanantai-iltana, mutta se nyt ei ehkä muuta asiaa. :D
Soittelin sitten tänä aamuna Zaraan ja kysyin, et mitenkäs toimitaan, kun teiltä ostettu veska ei ilmeisesti ole tarkoitettu kestämään enempää kuin huulipunan ja luottokortin painon. Kehottivat suuntaamaan suutarille ompeluttamaan hihnan paremmin paikoilleen ja toimittamaan sitten kuitin heille niin hyvittävät korjauskulut. Ystävällisesti ja hyvin siis hoitivat mielestäni tämän probleematilanteen.
Ja niinpä kipaisin samoin tein vakkarisuutarilleni Porin Isokarhuun ja nyt laukku kantaa sitten jälleen huulipunan ja luottokortin lisäksi myös koko lompakon, meikkipussin ja vielä kameran. Testattu on. Mahtuu. Eli kyseessä on juuri täydellisen kokoinen lähes kaiken kanssa yhteensopiva laukku. Tykkään.
Hyvää iltaa hyvät matkustajat. Tervetuloa Indiedaysin lennolle nro. 768767. Hätäpoistumistie sijaitsee selaimen oikeassa ylänurkassa ja on merkitty rastilla.
Voi eiiiii! Mä näytin tänään ihan lentoemännältä. Ei kyllä ollut ihan tarkoitus, mutta niin siinä nyt vaan kävi.
Menin jossain mielenhäiriössä tilaamaan H&M:n aleosastolta tuollaisen sini!!valko-raidallisen mekon, kun hintaa oli vain onnettomat 12,45 €. Mekko tupsahti postiluukusta juuri sopivasti samalla hetkellä, kun ryntäilin ympäri kämppää etsien jotain päällepantavaa.
Mekko mahtui, tuntui mukavalta päällä ja näytti kaikesta sinistä väriä kohtaan tuntemastani ennakkoluulosta huolimatta mielestäni aika kivalta. Ja pirteisiinoransseihin ballerinoihin yhdistettynä kokonaisuus oli jopa itselleni ennennäkemättömän raikas. Joten niin se sitten kymmenen sekunnin puntaroinnin jälkeen jäi päälleni siitä huolimatta, että sininen väri tai raidat ei ole kumpikaan ollut ikinä mun juttu. (Mekkoa muuten löytyy alesta edelleen)
Matkalla töihin aloin sitten pohtia, että ehkä tämä uusista väreistä sun muista aiemmin vieraalta tuntuneista vaatteista tykkääminen johtuu nyt siitä, että sitä mukaa kun mun perse leviää ja vaatteita on sen myötä entistä vaikeampaa löytää, on mun vaan pakko opetella tykkäämään niistä vaatteista jotka sattuu mahtumaan päälle. :D
Oli muuten kevään eka päivä paljain kintuin! Menin kylläkin autolla töihin, joten ei tuo nyt akauhean hurja temppu ollut, mutta tuntuihan tuo nyt vähän oudon kesäiseltä. Ja ai että se on niin näyttävä tuo säärieni raakaa kalkkunafilettä muistuttava väritys. On siis ehkä aika testailla kaikki kaapeista löytyvät blogilahjoina tulleet itseruskettavat mömmöt. Ja todeta viimeistään viikon päästä, että ne ei vaan oo mun juttu.
*Loppupostaus sisältää mainontaa
Mekko ei sitten ollutkaan tämän päivän ainoa sinivalkoraidallinen asia. Kipaisin töihin mennessä noutamassa postista lähetyksen jonka pakettikortissa sisällöksi sanottiin Coca cola light. Hieman mietitytti, että mitä sieltä oikein tulee…
No sieltähän tuli suloinen pieni Coca Cola light -designer-pullo, jonka ulkoasun on suunnitellut Jean Paul Gaultier.
Tiedote kertoi, että tämän raitapaitaisen Day-version lisäksi Gaultier -Colasta on julkistettu myös pitsikorsettikuosinen Night-pullo. Myöhemmin julkaistaan vielä yksi tatuointikuvioin koristeltu Light Cola.
Suomessa nämä ihanat fashion-colapullot tulevat myyntiin Stocmann-tavarataloihin elokuun 30. päivä.
Nyt mä sitten mietin, että raskiiko tuommoisen söpöläisen avata ja juoda vai pitääkö se nyt sitten museoida. :D
Hyvät matkustajat, aloitamme nyt laskeutumisvalmistelut. Kiinnittäkää turvavyönne ja istukaa rauhassa paikoillanne kunnes turvavyön merkkivalo sammuu. Lentoemäntänne kiittää kaikkia tästä matkasta. Tervetuloa uudelleen!
Aaaaaaaah!!!! Ihanaa, mahtavaa, sekoan onnesta! Kuola valuu näppikselle ja päässä soi! Jaa että mikä mahtoi saada tän ämmän näin sekaisin?
No se, että jumalainen rokkenroll-kuningas, Lenny Kravitz saapuu Suomeen Hartwall Areenalle konsertoimaan 17.9.! Se on huutomerkin arvoinen asia. Minä pääsen sinne keikalle!!!!!!! Se oli sitten näköjään seitsemän huutomerkin arvoinen asia. Onneni kohottaa potenssiin Indiedaysin ja Livenationin yhteistyökampanja jonka myötä nappasin itselleni pari keikkalippua itselleni ja toiset kaksi teille arvottavaksi.
Lennyn levyt ovat pyörineet soittimissani jo teiniajoista saakka ja 2005 vuoden Hartwall areenan keikalla kävin miestä ihmettelemässä myös livenä. Siinä kuulkas pylly pyöri, onnen kyyneleet ja kuola valui ja kiikarien kotiin jääminen harmitti melkoisesti. (oma paikka kun oli lavaan nähden just jossain toisessa päässä areenaa) Tuolta keikalta ostamani upea Lenny juliste on kaunistanut kotiani jo vuosien ajan. Ensin eteisessä laukkujani varjellen ja nykyisin keittiössä päivällishetkiämme katsellen.
Niin hyvin kuin herra Kravitzilla onkin persettä hetkuttavat rock- ja funkrytmit hallussa, niin Itselleni Lennyn tuotannosta kolisee erityisen hyvin kaikki hitaampitempoiset hempeilybiisit kuten I belong to you, Stillness of Heart, It ain’t over til it’s over, I’ll be waiting, Can’t get you off my mind ja tietenkin 2000-luvun alun hitti Again, joka upposi minun teinisydämeeni kuin kuuma veitsi voihin. (Eikä se alastoman Lennyn pikainen vilahtaminenkaan varsinaisesti huonontanut biisiä ja sen videota. :D) Kymmenestä julkaistusta albumista suosikkejani ovat selkeästi uran alkupään tuotanto oikeastaan aina viidenteen 5 nimiseen levyyn saakka.
Ja kuten ehkä jo postauksen kuvituksesta arvasitte, niin musiikillisten ansioiden lisäksi mä en myöskään varsinaisesti halveksu rockstara Kravitzin ulkomusiikillisia ansioita. Saatoin ehkä hieman huokaista ihastuksesta ja helpotuksesta, kun tyyppi 2005 vuoden Hartwall-keikallaan repäisi encoren aikana t-paitansa kahtia.
Kuvien alkuperät löydät kun googletat kuvahaussa seuraavilla hakusanoilla: Lenny Kravitz without shirt, Lenny Kravitz shirtless ja Lenny Kravitz naked. :D
Tukan mitalla ei ole tämän miehe kohdalla mitään väliä vaan tyyppi näyttää vuodesta toiseen yhtä hengästyttävältä niin rastoissa kuin lyhyemmälläkin karvoituksella. Ja miettikää, mies täyttää parin vuoden päästä jo viisikymmentä!! Huhhuh. Yhtään ei oo vuosien saatossa komistus eltaantunut! Mutta niin hyvältä kuin tämä rock-jumala näyttää paidatta, niin on miehen pukeutumistyylikin aina ollut varsin tyylikästä ja särmikästä ja meikäläisen mieleen.
Oli muuten ihan miellyttävä yllätys Nälkäpeli-elokuvaa katsoessa, kun Lenny käveli valkokankaalle. Minä kun tosiaan olin katsomassa tuota leffaa ilman mitään ennakkotietoja kyseisestä rainasta, joten en osannut asiaa mitenkään odottaa. Reaktioni herran ilmestymiseen taisikin olla jotain välittömän hengästymisen tapaista. :D
Mutta niin.. eipä nyt ihan täysin livetä sivuraiteille.. olihan tällä kuumalla miehellä ilmeisesti jotain taitojakin.. niin joo se osaa laulaa ja soittaa hirveätä läjää erilaisia soittimia. Ja siitä loistavaa musiikkiahan se herra tosiaan tulee tänne Suomeenkin esittämään. (mutta toivon silti, että se repii myös sen paitansa!)
Ja niitä groovaavia säveliä ja peppuun käyviä rytmejä pääsee kuuntelemaan, kun klikkailee itsensä Livenationin lippukauppaan ja hankkii Black and White tour-tiketin. Hinnallakaan ei lippuja ole pilattu sillä sisäänpääsyyn oikeuttava kuponki irtoaa alle kuudella kympillä. Lippujen hinnat 55/58 €. Liput ovat tulleet myyntiin tänä aamuna (14.5.) klo 9. Liput tulevat myyntiin 21.5 klo. 9.00.
Kuten aiemmin tässä postauksessa jo mainitsin, niin omien kahden lippujeni lisäksi tähän kamppikseen kuuluu sellainen ihana asia, että saan arpoa kaksi Lenny-lippua myös teidän kesken!
Jos siis haluat koittaa onneasi ja saada keikkaliput itsellesi ja ystävällesi, niin kerro tämän postauksen kommenttiboksissa mikä on sinun lemppari Lenny Kravitz -biisisi! Muista merkitä kommenttiin nimimerkkisi ja sähköpostiosoitteesi. Aikaa osallistumiseen on sunnuntai-iltaan 20.5. klo 23.59 saakka.
30-vuotias kenkäfriikki nainen haavekuvien ja todellisuuden törmäyskurssilla. Haaveena toimiva ja laadukas vaatekaapin sisältö josta löytyisi aina jotakin päällepantavaa. Motto on, että "vaikka paino vaihtelee, niin laukut mahtuu aina!"
